Maastoilemassa 22.5.

Luonto oli täynnä tajunnan räjäyttäviä tuoksuja, kun tuomet yms. puut ja kukat kukkivat joka paikassa. Aurinko lämmitti ihanasti ja heitin takkini narikkaan jo ennen satulaan nousua. Suunnistimme raviradalle tällä kertaa metsän läpi. Polkuja risteili sen verran monia, että vähän väliä rymistelimme ryteiköissä ja kallioilla oikeaa polkua etsien. Muutaman ojankin yli piti hypätä, mutta lopulta löysimme perille ja saavuimme radalle. Teimme muutaman laukka/passikierroksen molempiin suuntiin. Sitten vaihdoin ratsua ja menin Akilla tölttiä. Vedin radan yhtä pitkää sivua edestakaisin ja yritin löytää Akilta hyvän töltin sekä rentouden omaan kroppaani. Välillä se rikkoi raville ja sain tehdä kovasti töitä, että sain se hidastamaan takaisin käyntiin, josta aloitin uudelleen kokoamisen ja sitten töltin. Jokaisen käännöksen jälkeen Aki olisi mielellään ampaissut vauhdilla eteenpäin, joten sain laittaa jokaisen keinoni käyttöön, jotta hevonen pysyi hallinnassani.

Teimme myös paluumatkan tallille metsän kautta. Nyt harhailimme taas eri poluilla ja niiden välimaastoissa, mutta onneksi metsä on kuitenkin sen verran pieni, että sinne ei voi eksyä ihan totaalisesti. Suunnitellusta reilun tunnin maastolenkistä tulikin nopeasti parituntinen. Mutta taas on iloinen ja virkistynyt mieli!

Ratsastustunnilla 20.5.

Tänään tunti alkoi vasta viideltä. Koska en viitsinyt käydä välillä kotona, menin tallille nauttimaan auringosta ja maalaisilmasta. Makailin puupenkillä ja kuuntelin hevosten pörinää, puiden havinaa ja lintujen laulua. Kaksi silmäparia tuijotti minua herkeämättä korvat höröllään. Kylläpäs oli rentouttavaa.

Aloitimme tunnin ravissa. Tein välillä ympyröitä, jotta saisin Akin kokonaan pohkeen alle ja taipuisaksi. Aki tuntui kevyeltä ratsastaa, eikä se yrittänyt juurikaan oikoa.

Sitten siirryimme käyntiin. Teimme pitkillä sivuilla pohkeenväistöä niin, että etujalat pysyivät uralla ja takaosa väisti keskikentälle päin. Alkuun suora hevonen, sitten pidäte ja sisäpohje siirtyy vähän eteenpäin ja tukee hevosen etuosaa, jotta se pysyy uralla. Ulkopohje siirtyy taakse ja antaa käskyn siirtyä uralta pois. Sisäohjalla ja vatsalihaksilla annetaan pidätteitä ja jos takaosa ei heti lähde väistöön, voi raipalla vähän taputella lautasille. Muutaman kierroksen jälkeen teimme kaksi väistöä ja sitten tölttäsimme suoran loppuun. Lyhyt sivu mentiin käynnissä hevosta kooten. Minulla vasen suunta on ihan mahdoton. Väistöt kyllä onnistuivat kohtuullisesti, mutta yksi kulma oli haasteellinen joka kierroksella, kun Aki pungersi sisälapaansa ja jatkoi pungerrusta kulman jälkeenkin. Tein voltin ja tulin kulman uudelleen. Kovan työn jälkeen kulma meni lopulta ihan kohtalaisesti, mutta nyt Aki oli päättänyt siirtyä suoraan tölttiin ja se lähtikin vauhdilla eteenpäin. Loppu suorasta menikin hevosta pidätellen ja ihan loppuun ehdin tehdä muutaman väistön ennen kulmaa.

Toinen suunta onnistui väistöissä paljon paremmin. Tölttiin siirtyminenkin ehdittiin suorittaa ajoissa ennen lyhyelle sivulle saapumista ja käyntiin siirtymistä. Miten minä voinkaan olla näin toispuoleinen?!

Lopuksi teimme laukannostoja molempiin suuntiin.

Ratsastustunnilla 12.5.

Tänään aherrettiin ainakin 1,5 tuntia ja koko aika tehtiin kovasti töitä. Ilmakin oli todella lämmin ja heti tuli hiki. Aloitimme tunnin kevennetyllä ravilla. Teimme joka kierroksella toiseen päätyyn ison ympyrän.

Sitten siirryimme käyntiin ja teimme pääty-ympyrälle pysähdyksen joka kerta, kun tulimme uralle. Keskikentän kohdalla teimme voltin. Välillä kiersimme koko kentän töltissä. Akin töltti on viime aikoina ollut haastavaa, kun kenttä on niin pehmeäpohjainen. Siksi tölttäsin vain pitkät sivut ja siirryin lyhyille sivuille käyntiin. Töltti oli todella vaikea saada käyntiin, kun Aki pyrki pungertamaan sisälapaansa ja itseään keskikentälle. Se kulki vinossa ja oli todella hankala. Lisäksi ympyröillä ja volteilla se yritti oikaista loppukaarteen. Keskityin pitämään sisäohjan löysänä ja antamaan ulko-ohjalla ja sisäpohkeella tukea. Useassa kohtaa jopa väistätin Akia, jotta se pysyisi taipuneena. Välillä rohkaistuin puuttumaan selvään lusmuiluun kovilla otteilla ja annoin reippaan pohjeavun ja ohjaspidätteen.

Lopuksi siirryimme laukkaan, jossa teimme joka kierroksella toiseen päätyyn ison ympyrän. Toinen lyhyt sivu mentiin käynnissä ja kulman jälkeen taas uusi laukannosto. Kun vaihdoimme muutaman kierroksen jälkeen suuntaa, jäin toiseen päätyyn isolle ympyrälle ennen uutta laukkaharjoitusta. Keskityin kaikessa rauhassa käynnissä pitämään Akin taipuneena ja keskityin todella siihen, että sisäohjani ei tehnyt yhtään mitään, vaan annoin kaikki ohjasavut vain ulko-ohjalla. Tarpeeksi monta kierrosta kun jaksoin vääntää, niin Aki alkoi jo menemään ihan hyvin ja oma sisäkäteni alkoi olemaan rento ja toimeton.

Ratsastustunnilla 6.5.

Alkukäynnin teimme metsässä, jossa linnut lauloivat ja valkovuokot kukkivat röykkiöinä. Oli ihanaa vain haistella ja kuunnella metsän ääniä, kiipeillä kallioilla ja rämpiä vähän märällä polulla. Olisi tehnyt mieli pysähtyä ja ottaa eväät esille.

Kentällä aloitimme töltillä. Keskityin taas alusta alkaen huolellisiin kulmiin ja rauhalliseen tahtiin. Sitten siirryimme käyntiin, teimme muutaman pysähdyksen ja aloitimme työskentelyn. Teimme lyhyiden sivujen keskelle pysähdyksen, toisen pitkän sivun alkuun ja loppuun voltin ja toisella pitkällä sivulla menimme harjoitusravia. Kuggi sai nopeasti tehtävistä kiinni ja aloitti ennakoimisen, joten vaihtelin vähän ravin aloitus- ja lopetuskohtaa. Ravin tahti myös parani, kun hoputin Kuggia raipalla eteenpäin. Pysähdykset olivat aika hidastahtisia, sillä halusin keskittyä pysähtymään ilman ohjasapua pelkällä istunnalla. Samoin liikkeellelähdön pyrin tekemään ilman pohje- tai ääniapua vain lantion nostolla.

Lopuksi siirryimme vielä keskikentälle isolle ympyrälle. Menimme puolikkaan ympyrän laukassa ja toisen puolen käynnissä. Kuggi pungersi sisälapaansa ja jouduin suoristamaan ja taivuttamaan sitä vähän väliä. Alkuun sain laukan nousemaan, mutta muutaman kierroksen jälkeen Kuggi ei olisi millään noustanut sitä, vaan tarjosi vain ravia tai tölttiä. Vaikka pidensin ohjia ja pyrin antamaan selkeän pidätteen, se ei auttanut. Sitten vaihdoimme suuntaa. Tämä suunta oli Kuggin helpompi puoli, joten nyt laukat nousivat ihan hyvin.

Ratsastustunnilla 30.4.

Vappu on hyvä aloittaa ratsastustunnilla. Menimme jo heti aamusta laittamaan hevosia kuntoon. Kuggi oli hurjan pölyn peitossa ja siitä lähti todella paljon karvaa. Vastapesty takkini oli nopeasti harmaa.

Aloitimme tunnin kiertämällä kenttää töltissä. Yritin heti tunnin alusta alkaen keskittyä huolellisiin kulmiin ja ratsastaa joka askeleen ilman lepsuiluja. Kuggi kulki vähän vinossa välillä ja jouduin sitä suoristamaan, mutta muuten sain siltä kohtalaisen töltin aikaan. Menimme aika rauhallista tahtia, koska kumirouheella päällystetty kenttä oli aika pehmeä.

Sitten siirryimme isolle keskikentän ympyrälle. Kun saimme siihen hyvä tahdin ja muodon, aloimme tekemään muutaman askeleen väistöjä niin, että ympyrä ei kuitenkaan suurentunut. Väistätimme siis vain takaosaa. Yritin keskittyä istuntaan ja mahdollisimman pieniin apuihin. Väistöt onnistuivat aika hyvin, kunhan maltoin istua syvällä enkä jännittänyt itseäni satulasta irti. Tein aluksi selkeän pidätteen vatsalihaksilla ja kutittelin raipalla vähän takaosaa. Seuraavaksi keskityin hengittämään ja pitämään olkapäät rentoina. Mitä rennompana ja vähäeleisempänä pysyin, sitä parempia väistöjä Kuggi teki. Ja vastaavasti mitä enemmän yritin ja väänsin, sitä enemmän Kuggi vain kiirehti alta pois.

Lopuksi otimme vielä laukannostoja. Tässä keskityin istumaan noston aikana rennosti ja suorana niin, etten nojautuisi tapani mukaan etunojaan. Alkuaikojen laukannostojen väännöt ovat jääneet vahvasti takaraivoon muistiin ja siksi vähäeleinen laukannosto on harjoittelun paikka. Aina, kun maltoin istua syvällä ja nojata jopa vähän taakse, laukka nousi hienosti. Huonommallakin tyylillä se nousi, mutta ei ollut yhtä pyörivää.

Maastoilemassa 25.4.

Ratsastusretken päätteeksi maistui ihanat piehtaroinnit ja sitten paikalle ilmestyikin musta kissa ihmeteltäväksi

 Tänään oli jo lähes kuuma ilma, kun aamulla lähdimme liikkeelle kello yhdeksän aikaan. Päällä oli huppari ja se riitti oikein mainiosti. Oli ihana keväinen auringonpaiste, sini-ja valkovuokot kukkivat kilpaa tienvarsilla. Ratsastimme pikkuteitä pitkin ja matkaa kertyi parin tunnin verran. Aki päästeli menemään suorilla tienpätkillä passia ja minä menin Kuggin kanssa perässä laukkaa. Tiellä oli jonkin verran routavaurioita ja välillä lähes koko tie oli romahtanut, joten piti olla tarkkana missä kohtaa tietä meni. Paluumatkalla Akia oli täysi työ pidätellä, joten välillä mentiin tosi haipakkaa ja vain toivottiin, ettei vastaan tule autoja. Välillä mentiin tölttiä  ja Kuggiltakin sain siedettävän töltin, kun annoin sille lähes pitkät ohjat ja tein niillä pidätteitä. Lisäksi istuin melkein kolmipisteistunnassa.

Perillä tallilla harjasimme hevoset ja päästimme ne laitumelle piehtaroimaan. Haravoin vielä vähän tallin pihaa, kun loputkin lumet olivat sulaneet ja sitten lähdin kotiin. Kotimatkalla kävin pesemässä auton ja sitten kotiin takapihalle ottamaan aurinkoa. Kaitsu grillasi meille ihanan lohiaterian huhtasienikastikkeineen ja sitten maistelimme vielä Unkarin tuliaisviinejä. Pojatkin saivat maistaa Tokaijin kuuden puttonin valkoviininektariinia, nammm! Maistelun teimmekin oikein kaikkien sääntöjen mukaan, jotta pojatkin oppivat arvostamaan hyviä viinejä.

Maastoilua ja tallipihan siivousta 17.4.

Mittari taisi tehdä tämän kevään lämpöennätyksensä ja me Paulan kanssa nautimme siitä maastoillen. Tosin aamulla yhdeksän aikaan, kun starttasimme, ei lämpöä ollut kuin vasta neljä, mutta aurinko lämmitti tehokkaasti, eikä kyllä tullut kylmä. Kevät näytti parhaat kasvonsa ja saimme bongattua kymmenittäin leskenlehtiä ja muutamia perhosia.

Tänään suunnistimme kohti Ingmannin rataa. Rata oli hyvässä kunnossa ja päästelimme menemään täyttä vauhtia. Kuggin laukka oli ihanan pyörivää ja Aki päästeli Paulan kanssa ehkä parhaimpia passipätkiään tähän mennessä. Välillä otettiin rauhallisesti ja lönkyteltiin käynnissä.

Tallilla suihkutimme ja loimitimme hevoset. Sitten otimme haravat ja talikot käteen ja aloimme puhdistamaan tallipihaa talven sotkuista ja vanhoista heinistä. Tässä touhussa vierähtää helposti vaikka koko päivä, mutta kun piha oli suht siistissä kunnossa, oli minun lähdettävä kotiin laittamaan ruokaa. Ruoka maistuikin todella hyvältä takapihalla istuen ja auringosta nauttien.