Onko ihanampaa tapaa aloittaa ratsastustunti, kuin metsälenkillä! Hevoset olivat selvästi ilahtuneita, kun huomasivat meidän suuntaavan metsäpolulle. Pujottelimme kapealla ja märällä polulla kaatuneita puunrunkoja ja isoja lätäköitä väistellen. Paula polskutti edellämme ja pysähtyi välillä keräämään luonnon antimia muovikasseihinsa. Hän tekee joka joulu tuttavilleen kukka-asetelmia ja nihin saa metsästä ihania tykötapeita.
Rentouttavan metsälenkin jälkeen aloitimme kentällä aherruksen töltäten. Heti, kun hevosemme löysi hyvän tahdin tölttiin, aloimme tehdä kentän lyhyellä sivulla kiemuroita. Tötteröitä oli neljä, joten kiemuroihin sai todella keskittyä. Aki meni vasemman kierron kiemurat oikein hienosti. Toiseen suuntaan kiemurat sen sijaan olivat työn alla. Jätin tietoisesti yhden tötterön kokonaan huomiotta, sillä tämä oli Akille vaikeampi suunta. Käännös täytyi aloittaa jo ajoissa pitkän sivun lopun lähestyessä. Sisäohjalla useita johtavia ohjasotteita ja ulkopohkeella napakoita kopautuksia. Aluksi töltti rikkoontui raville heti ensimmäisen tötterön jälkeen, mutta tarkkuus ja napakkuus palkittiin lopuksi kohtalaisilla kiemuroilla loppuun asti töltissä.
Sitten jatkoimme harjoitusta käynnissä. Teimme lyhyille sivuille pohkeenväistöjä. Ensin hevonen kunnolla suoraksi, sitten tarkistus, että pidätteet menevät läpi ja ei kun väistättämään. Nyt pysyin lähes koko ajan rentona ja maltoin istua satulassa. Muutaman kerran kuitenkin vielä huomasin nojaavani vähän eteen ja heti meni kaikki pieleen. Mutta heti rentouduttua ja taakse nojaamalla sain asian korjattua ja väistöt onnistuivat taas jotenkin. Aluksi Aki ei meinannut väistättää takaosaansa tarpeeksi, mutta pienellä raipankutituksella perä väistyi. Muutaman harjoituskierroksen jälkeen se oikein herkistyi kuuntelemaan minua, kun heti kulman jälkeen tein muutaman puolipidätteen ennen väistöjä - se oli hieno tunne! Mutta kyllä joutuu vielä monet väistöharjoitukset tekemään, jotta voisi oikeasti olla tyytyväinen väistöihinsä.Kuitenkin edes jokunen hyvin onnistunut väistö saa hyvälle mielelle.
Lopuksi vielä käännyimme suurelle ympyrälle ja siirryimme raviin. Ravasin ympyrää harjoitusravissa. Oli kiva vain mennä ympyrää eteenpäin ja oikein keskittyä pitkiin vatsalihaksiin, jotta pysyisin satulassa pomppimatta. Ulko-ohjan tuki, tasainen ohjastuntuma ja ulkopohje on Jakilla erittäin tärkeää, jotta ravi pysyy hyvänä ja selkä pyöristyy. Heti, kun Aki alkoi löytää pyöreää muotoa, ravi muuttui selkeästi helpommaksi istua. Pidän näistä harjoitusraviharjoituksista, koska onnistuminen näkyy ja tuntuu heti, ja siinä joutuu todella töihin vatsalihastensa ja koko kehon rentouden kanssa. Akin ravi on todella iso ja pompottava, mutta varsinkin vasemmassa kierrossa onnistuin hyvin istunnassani. Oikea kierros on taas Akille se vaikeampi suunta, ja siinä täytyi keskittyä myös sisäohjalla ja -pohkeella taivuttamiseen.
Tänään jäi tunnista todella hyvä mieli. Kotimatkalla Karhusaaren kohdalla alkoi tuulilasiin ripsahdella ensimmäiset vesipisarat - täydellinen ajoitus! Nyt on hyvä siirtyä viettämään viikonloppua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti