Tänään oli mukava ilma ratsastamiseen, kun ei satanut, tuullut tai pakastanut paljoakaan. Tarkenin vallan mainiosti tavallisilla ratsastushousuilla. Toppahousuissa tulee aina niin kankea olo.
Haimme hevoset haasta, jossa ne rouskuttivat tyytyväisinä heiniään. Kuggi vähän katseli meitä epäluuloisesti, mutta antoi silti ottaa hyvin kiinni. Veimme hevoset talliin, jossa laitoimme niille varusteet päälle ja sitten suuntasimme kentälle.
Aloitimme tunnin ravissa. Ravin jälkeen vaihdoimme suuntaa, siirryimme käyntiin ja aloitimme harjoituksen kokoamalla hevosen askellusta tiiviimmäksi aina kentän lyhyillä sivuilla. Sitten pitkillä sivuilla pyrimme pidentämään askelta. Aki oli vauhdikkaalla päällä ja omilla vatsalihaksilla piti oikein tehdä töitä, jotta sillä oli vaikutusta ja Aki malttoi hidastaa ja lyhentää askeltaan tarpeeksi. Seuraavaksi päästimme hevosen töltille pitkillä sivuilla ja hidastimme takaisin käyntiin sivun lopulla. Sitten teimme taas kokoamisen eli askeleen lyhentämisen lyhyillä sivuilla. Töltin innostamana Aki ei meinannut malttaa hidastaa tarpeeksi, joten tein välillä pysäytyksiä ja sitten lähdettiin hitaasti uudelleen liikkeelle. Lopuksi vain tölttäsimme kenttää ympäri.
Sitten annoimme välillä hevosille pitkät ohjat ja vaihdoimme suuntaa. Muutaman löysän lönkyttelykierroksen jälkeen siirryimme harjoitusraviin. Pitkän sivun keskellä tiivistimme istuntaamme ja pyrimme hidastamaan hevosen vauhtia muutaman askeleen ajan ja näin kokoamaan sitä vähän. Ja sitten taas vauhdikkaammin eteenpäin. Akin ravi oli joissakin kentän kohdissa todella pompottavaa, koska yhden nurkan pohja oli aika pehmeä ja se joutui nostelemaan jalkojaan. Tämä vähän herpaannutti omaa keskittymistä ja rentoutta. Mutta muuten yritin kovasti ajatella omaa istuntaani, eli että nojaisin vähän taaksepäin ja pitäisin hartiani ja käteni rentoina. Lisäksi yritin kiinnittää huomita nilkkojen, polvien ja lantion rentouteen. Lisäksi yritin pitää sisäohjan liikkuvana ja ulko-ohjan tuella. Muutamaan otteeseen Aki pyöristi selkäänsä ja ravi muuttui aika siedettäväksi istua. Silloin onnistuin hetken tuntemaan lähes täyden rentouden ja oman lantioni keinuvan liikkeen, kun lonkat putosivat puolelta toiselle ja vatsalihakset olivat pitkinä. Välillä siirryimme käyntiin ja annoimme lepohetken sekä itselle että hevoselle. Sitten teimme harjoituksen uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti