Tänään oli kipakka pakkanen, mutta hyvin tarkenin siitä huolimatta. Viima aiheutti sen, että otsa ja sormet olivat vähän jäässä, mutta eipä sekään tuntia haitannut. Sain tällä kertaa yksityistunnin ja se tuntui luksukselta, kun kaikki huomio tuli vain itselle ja pieniinkin yksityiskohtiin sai tarkkaa ohjeistusta.
Aloitin tunnin Kuggilla. Ensin muutama kierros ravia molempiin suuntiin ja sitten aloitin tekemään suuria kiemuroita. Ensin pitkä sivu suoraa käynnissä niin, että hevonen oikein venytti itsensä, ja sitten kokoaminen lyhyellä sivulla. Siitä lähdin tekemään kiemuraa koko kentän leveydeltä. Tein muutaman kierroksen kokonaan käynnissä, mutta sitten jatkoin kierroksia niin, että tein kiemuraosat töltissä ja siirryin käyntiin pitkällä sivulla, jossa annoin Kuggin venyttää itsensä. Välillä vaihdoin suuntaa. Pyrin kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tekisin kiemurat painoavuilla ja kiemuroiden välillä suoristaisin hevosen ennen seuraavaa käännöstä.
Sitten vaihdoin hevosta ja ratsastin Akilla. Paula otti Kuggin talutukseen. Ennen liikkeelle lähtöä yritin koota Akin niin, että sen pää laskeutuisi ja se olisi luotiviivalla. Kevyesti ohjilla pieni pidäte ja samaan aikaan kevyesti pohkeita ja heti myötäys, kun Aki taivutti päätään alaspäin. Sitten uudestaan, kunnes hevonen oli pakattu. Liikkeelle lähtiessä tarkkailin omaa istuntaani ja kevyttä ohjasotetta. Sitten pyrin pitämään hevosen koottuna jatkuvilla kevyillä pidätteillä ja heti perään ulkopohkeen painalluksella, jotta eteenpäinpyrkimys säilyisi.
Muutaman käyntikierroksen jälkeen siirryin harjoitusraviin. Siirtymisen raviin tein ohjia myötäämällä ja avaamalla lonkkia, jolloin polvet kääntyivät ulospäin irti hevosesta. Pitkät vatsalihakset, rennot nilkat ja polvet sekä istunta syvällä satulassa, jolloin nojauduin ajatuksenomaisesti taakse ja painoin vähän kantapäitä alas. Nyt kun vielä annoin säännöllisesti pidätteitä ja sain siten hevosen pitämään pyöreän muotonsa, sain tuntea lantiossani keinuvan ylös-alas-liikkeen ja tällä kertaa pomppimista tuli vain muutaman kerran. Heti kun tunsin, että Aki alkoi hidastaa ja aikoisi siirtyä käyntiin, annoin puolipidätteen ja pienen ääniavun. Tai jos se alkoi kiihdyttää vauhtiaan liikaa, joko hiljensin tai tein pysähdyksen. Kun väsyin, hiljensin vähäksi aikaa käynnille ja sitten kohta siirryin uudelleen raviin. Välillä tein voltin tai ympyrän sekä vaihdoin suuntaa. Oli ihanaa, kun Paula oli koko ajan vieressä kannustaen, ohjeistaen ja antaen kaikin tavoin palautteen heti. Nyt alkoi harjoitusravi sujumaan ja mieli oli korkealla.
Nyt joulun viettoon ja odottamaan 28. päivän ratsastusvaellusta Kaitsun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti